Suunnittelujärjestelmä? Mikä se on ja mihin sitä käytetään?

Design-termistö voi toisinaan tuntua hämmentävältä. Kaikki eivät välttämättä ole vielä sisäistäneet termien UX, UI, CX ja IxD eroja, mutta näiden lisäksi uutta terminologiaa ilmestyy jatkuvasti suunnittelutarjouksissa ja liiketoimintaehdotuksissa. Suunnittelujärjestelmä, komponenttilähtöinen suunnittelu, UI-paketti, tyyliopas, suunnittelumallikirjasto… Ovatko nämä tuttuja? Tässä artikkelissa kerromme, kuinka säästää designiin käytettyä aikaa ja rahaa.

Emme käsittele tässä artikkelissa syvällisesti järjestelmän, kirjaston ja paketin eroja. Sen sijaan teemme ytimekkään katsauksen suunnittelujärjestelmään ja kerromme, mitä hyötyä systemaattisesta designista on.

Mikä on suunnittelujärjestelmä?

Suunnittelujärjestelmä on uudelleenkäytettävien komponenttien kokoelma, jota ohjaa selkeät standardit. Suunnittelujärjestelmän sisältöä voidaan käyttää missä tahansa monikanavaisessa tuotannossa yhtenäisen käyttäjäkokemuksen takaamiseksi.

Suunnittelujärjestelmä on brändiohjeistuksen jälkeläinen. Brändiohjeistuksia käytetään lähinnä painettuihin materiaaleihin, mutta kun yhä useammat tuotteet ja palvelut ovat digitaalisia, niillä ei enää ole painettuja ohjeistuksia.

Suunnittelujärjestelmä ei ole vain trendisana. Edistykselliset yritykset, kuten Google, Apple ja IBM ovat muuttaneet digitaalisten tuotteidensa suunnittelutapaa hyödyntämällä omia ainutlaatuisia suunnittelujärjestelmiään.

Esimerkkejä:

• Material design

• Applen käyttöliittymäohjeet

• Carbon

"Kun yksittäisten rakenneosien järjestämiseen sijoittaa aikaa, lopullisten tulosten saavuttaminen on tarkoituksenmukaista ja tehokasta." (kuva ja lainaus Atomic Design)

Mitä hyötyä suunnittelujärjestelmästä on?

Suunnittelujärjestelmistä puhutaan usein laajojen, monimutkaisten projektien yhteydessä. Mielestämme myös pienemmät projektit ja tiimit hyötyvät suunnittelun järjestelmällisestä lähestymistavasta. Alla kerromme miksi.

Resurssitehokkuus

Suunnittelujärjestelmä on hyvä sijoitus, etenkin pitkällä aikavälillä. Olipa kyseessä kasvava yritys tai voittoa tavoittelematon organisaatio, toiminnan tulisi aina olla kustannustehokasta. Suunnittelussa vaaditaan usein kertaluonteisia ratkaisuja. Vankan perustan puuttuminen johtaa usein työllistäviin suunnitteluprosesseihin, kun ongelmat ratkaistaan ​​erikseen eikä kokonaisvaltaisesti.

Komponenttilähtöinen lähestymistapa vähentää operatiivisia kuluja tehden suunnittelumalleista ja koodista uudelleenkäytettävää. Kun pyörää ei tarvitse keksiä joka kerta uudelleen, kommunikaatio ja yhteistyö on sujuvaa ja saumatonta. Lisäksi työn suorittamiseen tarvitaan vähemmän aikaa ja työvoimaa.

Helppo skaalautuvuus

Jokainen yritys kehittyy. Kun projekti siirtyy eteenpäin, suunnittelukieli usein pirstaloituu. Tästä kärsivät eniten käyttäjät. Suunnittelujärjestelmä puolestaan tarjoaa viitekohdan ja säilyttää yhtenäisen linjan projektissa.

Esimerkiksi:

Yritys on kehittänyt erinomaisen suunnittelumallin toimiston A kanssa. Puolen vuoden kuluttua sama brändi julkistaa uuden palvelun, jolle toimisto B suunnittelee laskeutumissivun. Heillä ei ole lisenssiä toimiston A käyttämiin fontteihin, joten he tyytyvät toiseen vaihtoehtoon ja valitsevat värit vanhasta käyntikortista. Ja voilà! Uusi visuaalinen kieli on syntynyt. Sivu ei tuota tarpeeksi liidejä, koska asiakkaat eivät luota brändiin, jota he eivät tunnista. Mikä tuokin meidät seuraavaan kohtaan.

Brändiluottamus

Asiakkaat käyttävät sivustoja ja sovelluksia yhä useammissa konteksteissa, useammilla laitteilla ja useammilla selaimilla kuin koskaan aiemmin. Yhtenäisen käyttäjäkokemuksen tarjoamalla ansaitsee myös asiakkaiden luottamuksen. Tuote on enemmän kuin kokoelma uudelleenkäytettäviä käyttöliittymäelementtejä, sillä on myös rakenne ja merkitys. Kattava suunnittelujärjestelmä takaa brändin johdonmukaisuuden ja aitouden, mutta on samalla kokeilut salliva ja joustava.

Suunnittelujärjestelmä koostuu sekä aineettomista että aineellisista elementeistä:

• Abstraktit elementit (brändin arvot, jaetut työskentelytavat, ajattelutapa jne.) määrittelevät yrityskulttuurin.

• Suunnittelijoiden ja ohjelmistokehittäjien työkalut (komponentit, suunnittelumallit, ohjeet) herättävät brändin henkiin.

Käytännössä

Näin me ajattelemme ja suunnittelemme. Projektin laajuus määrittelee kuinka montaa näistä työvaiheista tarvitsemme ja kuinka syvälle kussakin vaiheessa menemme.

• Visuaalinen auditointi. Ensimmäinen askel on kartoittaa olemassa olevat elementit. Tämä auttaa arvioimaan, kuinka suuri projekti on edessä.

• Suunnittelukielen elementit: väri, typografia, koko, välistys, kuvitus. Näitä tarvitaan säilyttämään vähimmäistason visuaalinen yhtenäisyys.

• UI-kirjasto/käyttöliittymäkirjasto on kokoelma uudelleenkäytettäviä komponentteja, joiden monimutkaisuus vaihtelee: painiketyylit, lomakkeet, navigointi jne. Nämä ovat käyttöliittymän rakennuspalikoita.

• Standardit ohjaavat komponenttien käyttöä, mikä sallii lukemattomien sivujen luomisen. Selkeä dokumentointi erottaa kuvakirjaston ja todellisen suunnittelujärjestelmän. Kuten Brad Frost toteaa:

Jokainen ruutu ei ole ainutlaatuinen lumihiutale, vaan pikemminkin osa suurta, yhteen kytkettyä järjestelmää.

Lisälukemisto

Tässä on vielä muutamia luotettavia lähteitä, jotka sukeltavat syvemmälle aiheeseen suunnittelijan näkökulmasta:

• A comprehensive guide to design systems

• Design Systems Handbook

• Atomic design