Pareton periaate UX-suunnittelussa

Kuinka montaa suosikkisovelluksesi ominaisuutta käytät päivittäin? Kourallista? Entäpä suosikkiverkkosivusi? Hyödynnätkö kaikkia käytössä olevia sivuja, vai vierailetko samoilla kolmella sivulla joka kerta? Käytätkö sosiaalisessa mediassa kaikkia saatavilla olevia ominaisuuksia, vai painatko enimmäkseen vain Tykkää-painiketta? Tämänkaltaisia esimerkkejä on lukuisia, ja niissä kuvatut tilanteet ovat hyvin tyypillisiä. Yllä kuvattu toiminta voidaan liittää 80/20-sääntöön, joka tunnetaan myös nimellä Pareton periaate.

Pareton periaateen mukaan missä tahansa ilmiössä noin 80 % seurauksista johtuu 20 %:sta syistä.

Vilfredo Pareto oli italialainen taloustieteilijä, joka huomasi vuonna 1906, että 20 % Italian väestöstä omisti 80 % valtion maasta. Tämä suhdeluku ei rajoitu ainoastaan talouteen, vaan ulottuu myös arkielämään, sekä verkkoon että sen ulkopuolelle. Hyvin todennäköisesti käytät vain 20 % vaatteistasi 80 % ajasta?

Huonekasvi tarvitsee pienen ruukullisen multaa (20 % syistä) kasvaakseen suureksi (80 % seurauksista). Lisäksi, juurista huolehtiminen (20 % vaivannäöstä) tuottaa kauniita ja terveitä kasveja (80 % tuloksista).

Miksi Pareton periaatteella on väliä?

Pareton periaatteen ymmärtäminen hyödyttää mitä tahansa yritystä, joka haluaa keskittää resurssinsa tuottoisimpiin toimintoihin. Esimerkiksi, Microsoftin kehittäjät huomasivat, että korjaamalla 20 % eniten raportoiduista toimintahäiriöistä ohjelmistoissaan, 80 % häiriöistä ja järjestelmän kaatumisista voitiin poistaa.

On tärkeää muistaa, että 80/20-suhdeluku on muistisääntö. Todellinen suhdeluku voi vaihdella hieman, esimerkiksi 70/35 tai 80/10. Joka tapauksessa, Pareton periaatteen idea on yksinkertainen: missä tahansa järjestelmässä, oli kyseessä yritys, valtio, verkkokauppa tai vaatekaappi, vain muutamat muuttujat vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen.

Mitä hyötyä Pareton periaatteesta on UX-suunnittelussa? 

Huolimatta siitä, kuinka monimutkainen verkkosivu tai sovellus on, käyttäjäanalytiikkaan syventyessä löytää todisteita Pareton periaatteen toiminnasta käytännössä. Ilmiön tiedostaminen on voimakas etu mille tahansa yritykselle tai brändille.

Esimerkiksi, vain muutamat toiminnallisuudet verkkosivustolla (tai sivut) saavat suurimman osan käyttäjien ajasta ja huomiosta. Pareton periaatteen logiikkaa seuraten voi olla melko varma siitä, että resurssien keskittäminen näihin muutamiin keskeisiin ominaisuuksiin auttaa käyttäjiä löytämään relevanttia sisältöä.

Resurssien keskittäminen 20 %:iin tuotteen ominaisuuksista voi tuoda 80 % tuloksista.

Kuinka tunnistaa 20 %?

Kuten IBM:n varatoimitusjohtaja ja suunnittelija Arin Bhowmick on sanonut, väistämätön totuus on, että meillä on käytössämme rajatut resurssit ratkomaan rajaton määrä ongelmia. Pareton periaatteen avulla voi selvittää, millä toimilla on suurin painoarvo. Tämän jälkeen aikaa ja vaivannäköä tulisi allokoida toimintoihin ja alueisiin, joilla on suurin vaikutus.

1. Analytiikka

Kuten aiemmin mainittiin, kun verkkosivun toiminnasta on määrällistä dataa - esimerkiksi Google Analytics -raportti - Pareton periaatteen voi nähdä toimivan käytännössä. Analytiikan avulla voi tunnistaa verkkosivun tärkeimmät ja useimmiten käytetyt elementit, jonka jälkeen näihin elementteihin kannattaa panostaa eniten saavuttaakseen parhaimmat tulokset.

2. Käyttäjätutkimus

Pareton periaatetta voi arvioida myös käyttäjätutkimuksen avulla. Käyttäjätutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää käyttäjien käyttäytymismalleja, tarpeita ja motivaatiota esimerkiksi havainnointimenetelmää, tehtäväanalyysia ja muita tiedonkeruumenetelmiä hyödyntäen. Käyttäjätutkimuksen tuloksista saa tietoa kohderyhmän tarpeista ja tavoitteista, sekä lisäksi tuotteen käytettävyysongelmien ja toiminnallisuuksien puutosten prosenttiosuudesta. Tätä arvokasta tietoa hyödyntämällä voi keskittää huomion ja budjetin korjaamaan ne ominaisuudet, jotka todella tuovat lisäarvoa kohderyhmälle.

Jeff Sauro, MeasuringU:n perustaja, sanoi hiljattain, että:

“Periaate oli hämmästyttävän tarkka. Tutkimuksemme osoitti, että 18 % keskeisistä  tuotealueistamme aiheutti 83 % asiakkaidemme ongelmista.” — Jeff Sauro

3. Käyttäjätesti

Käyttäjätestin avulla voi havainnoida, kuinka ihmiset käyttävä tuotetta. Tämä puolestaan voi paljastaa toiminnallisia esteitä, joista suunnittelutiimi ei ole ollut tietoinen. Syvällinen ymmärrys digitaalisesta tuotteesta saattaa toisinaan sumentaa suunnittelijoiden silmät joiltakin rajapinnan ongelmilta, mutta tosielämän käyttäjäkokemusten tarkkailu antaa selkeämmän kuvan käyttäjien huomion keskipisteestä ja prioriteeteista.

Lopuksi

Vaikka Pareton periaate ei olekaan ratkaisu jokaiseen ongelmaan, sen hyödyntäminen päätöksenteossa on tehokas työkalu käyttäjäkokemussuunnittelussa. Kun käytössä on määrällistä dataa tai havainnoitavissa olevia kohderyhmän käyttäytymismalleja, vaivannäön ja taloudellisten resurssien kohdentaminen tuottavimpiin toimintoihin tuo suuren etulyöntiaseman.

Täydellisen 80/20-tasapainon löytymisestä ei kannata kuitenkaan murehtia liikaa. Tärkeämpää on keskittyä löytämään alueet, joissa pieni määrä muuttujia tuottaa merkittävän määrän tuloksista.